orava paksuna

viime viikolla, kävelylenkillä, huomasin Poikkihännän
nököttävän aidalla. oho, sanoin, oletpas sinä lihonnut!
Poikkihäntä ei ollut huomaavinaankaan minua. nosti vain hieman nokkaansa. no, noin suhtaudun minäkin tahdittomiin huomautuksiin.
eilen tapasin hänet taas. ei epäilystäkään, kyllä nyt
on tulossa poikasia. Poikkihäntä rakensi pesää kovalla kiireellä. paikka oli mielestäni vaarallinen. viiden metrin istutuskuusi koiria vilisevällä kusikujalla.
varauloskäytävä latvassa johdatti kuitenkin suureen vaahteraan. onnittelin Poikkihäntää ja jatkoin matkaani.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut sisään kommentoidaksesi.

Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi